Hitlerin heikko hetki

DAY 64 (17.3.2008)

Eiiiii! Miks ei voi vaan nukkua maanantain ohi? Käsittämätöntä. Herättiin klo. 10.00 ja väsytti ihan homona. buu. Nihkeän aamupalan ja eväiden teon jälkeen suuntasimme koulua kohti, olipa pilvistä… Mainittakoon tässä välissä, että päätettiin tällä viikolla olla käymättä kaupassa ja jo maanantain kohdalla näkisimme, että loppuviikosta tullaan vetämään hyvinkin korppulinjalla… Tapansa kullakin säästää rahaa… :D

Koululla oli hyvinki hiljaista, koska täkäläiset opiskelijat viettävät jotain ihme pääsiäislomaa!! Mikä loma? Koulun koneet oli edelleen vihoissaan meille, eivätkä suostuneet oikein toimimaan kanssamme yhteistyössä. Ei meillä Lamkissa internetit tolleen töki! Noh, voitettiin loppupeleissä tämäkin vääntö ja saatiin suureksi onneksemme lähetettyä Suomen suunnalle oppimispäiväkirjat! Annamaija (opettaja) on varmaa pudonnu penkiltä ku on lukenu niitä, pelästyy et miten NÄÄ muijat on saanu jollain klinikalla näin paljon vastuuta..tulee varmaa hakemaa meijät takasin koulun penkille… Innolla odotamme vastauksia kiperiin pohdintoihimme :D Kun nyt koneille oltiin eksytty, kierrettiin kaikki Internetin tärkeimmät sivustot ja häirittiin tuttuja kaikkien mahdollisten huutelupalstojen välityksellä. Oli varmaan helvetin kiva kuulla meistä…

Voi kuinka innoissamme poistuimme koululta. Fiilikset kohosivat entisestään, kun pääsimme ulos. Vettä tuli taivaalta hyvinkin hyvällä sykkeellä, Jippii. Pysäkille päästyämme olimme märkiä kuin tiskirätit. Siistiä, ei ollakaa käyty vähää aikaa suihkussa.

Päästii bussiin ja junaan, kyllä oli kiva päästä taas viikonlopun jälkeen työn touhuun. Jope paukkas töihin vähän muijien jälkeen. Meitä vähän pelotti se Jopen kohtaaminen, koska 1. Ei oltu ainakaa liikaa opiskeltu viikonloppuna, 2. meijän raportit ei todellakaa oo viel valmiit ja 3. Meitä ahdisti kysyä siltä pääsiäislomasta, koska se virkaintoisena luultavasti pitäisi puljun auki myös viikonloppuna. ”Hello, In this week we’ll be working… (jess, luultavasti saadaa perjantai vapaaks! hyvä alku) …only Monday, Tuesday and Wednesday, is that ok?” Joo, meille kävi!! Eli Heinille viestiä, et nää lissut voi lähteä Algarvea kohti vaikka jo keskiviikkoiltana!! Ei muuten tuntunu maanatain työpäivä enää juuri miltään sen jälkeen! Huippua, tällä viikolla siis vaan 3 työpäivää. (Mutta teidän olotilaanne helpottaaksemme voidaan kertoa, että täällä maanantai on kyllä jo työpäivä!) Jope oli vissii lyöny aamulla päänsä johonki tippatelineesee, ku lupas vapaata, mut sen verran se oli tajuissaa ettei maanantaita enää luvannu vapaaks…

Työpäivä meni sen jälkeen ihan sujuvasti Mäksyllä asiakkaita valui kuin räkä, tasasen tappavaan tahtiin, ei kuitenkaa liian kiirettä. Jotain se Jope kävi välillä juttelee, ei pystyny kauheen tarkkaan rekisteröimään sen antamaa informaatiota. Sundiksen klinikka sykki totuttuun tapaan melko kiireisenä, ei minkäänlaista taukoa koko päivänä. Mäksy piti jopa minuutin tauon sillä aikaa kun asiakkaat oli kytkettynä laitteisiin. No meillä onkin ollu viime aikoina tapana syödä eväät vasta töiden jälkeen kävellessämme bussille… Lisäksi Jope piristi meitä loppupäivästä vielä uusilla ranneasiakkailla! On se kyllä mukava mies. Kummankaan asiakas ei osannut sanaakaan englantia. Mäksyn asiakkaalla on kämmenen läpi kulkeva vekki kädessä, josta on juuri poistettu tikit. Jotai jännettä korjailtu. Ei sille juuri mitään voinut tehdä, koska vekki oli nyt jo todella karmaisevat näköinen ja puoliksi auki. Pientä hipelöintiä ja varovaisia venytyksiä (Luultavasti vekki on hyvinki levällään huomenna, kun asiakas saapuu klinikalle..) Jennin asiakkaalla oli kytketty kaikenlaisia metalliosia kämmeneen ja sitä martta sitten oli mobilisoivinaan (Teki kaikki kielletyt liikkeet ja vähän päälle). Voi Jope olla taas ylpee terapeutoistaan.

Vähän ennen kasia sanottii kiitos ja näkemiin (tack och adjöö) ja poistuttiin työpisteistämme. Pikkuspurtilla ehdittiin bussiin. Kotona tutustuttiin reilun puolen tunnin verran opiskelumateriaaleihin, ei tajuttu niistä yhtikäs mitään. Lähdettiin uimaan. Altaassa oli ruuhkaa, mutta hyvinkin nopeasti meille vapautui rata. Polkittiin taas melkein pilkkuun asti. Kotona kokosimme säälittävästä varastostamme nihkeänpuoleisen iltapalan. Onneksi lähdetään varmaan jo torstaina Algarveen, eli ei tartte montaa päivää elää korpuilla.

Avattiin opiskelumateriaalisto. Jenniä kävi saman tien väsyttämään kamalasti ja Mäksykin siirtyi mieluummin lattialle venyttelemään. Ei sitte ihan koko opus-arsenaalia luettu tänäiltana…
Ps. Miguel have u ever been in Algarve.