Hyvin nukutun yön jälkeen (ehkä 5h ja sekin vähä kovin vaitonaisesti) heräsimme noin 10:30 nuuskimaan ilman tilannetta. Pirun hyvältähän se näytti. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, jes! Mäksy kasasi jo partsille auringonottoleiriään, mutta tarkkaillessamme tarkemmin parvekkeen alueita johon paisto ilman minkään näköstä varjoa, tulimme siihen tulokseen, että Estorilin ranta kutsuu! Suruksemme huomasimme, ettei kummallakaan ole kunnon rantakassia tullut mukaan pakattua koko reissuun. Onneksemme olimme jo aikaisemmin googlettaneet Sport Zonesta muutaman ihan mukavan näkösen rantalaukun ja pakkohan se oli sitten suunnata Cascais Shoppingin kautta Estoriliin johtavalle pysäkille. Aamupalat dogibackiin, minuuttiakaan ei oo tuhlattavissa!
Selvittiin tällä kertaa vähillä ostoksilla ja hyvinkin nopeasti pois shoppaushelvetistä (kävimme vain Sport Zonessa!!!). Yllättäen bussia sai pysäkillä odotella tovin jos toisenkin, onhan tänään lauantai. Päästiin kuitenkin bussiin ja hyvinkin nopeasti beachille. Aivan mieletöntä!
Voidaan kertoa, että siinä loikoillessa varmaan noin +25 asteen lämmössä ei paljon harmittanu, että Salppurin kisat jäi tältä vuodelta väliin. Minttukaakaot tosin jäi vähän kaivertamaan. Oli melko huvittavaa kun muijat lahnas bikinit päällä beachillä ja paikallinen porukka istuskeli farkut ja pitkähihaset päällä jonku hiekkakasan päällä. Omituista sakkia, eikö ne tajuu et nyt on kesä ja kuuluu grillata ihoa..?! No me ainaki näytettiin hyvää esimerkkiä. Jenni tosin siinä jossain vaiheessa löys uuden luomen mahastaan, diagnoosina ihosyöpä ja soitto äidille. Onneksi kodin suunnalta hieman rauhoteltiin tilannetta, mutta huonolta tää silti näyttää. Johan paskataudista onki melkeen toivuttu, uutta pökköä pesään vaan.
Kellon näyttäessä 14.00 about tuli soitto Heinin ja Suvin suunnalta. Olimme sopineet heidän kanssa että lähetään johonki kalastajakylään (Sesimbra, sen paikan nimi..ihan vaan että voitte tarkistaa portugalin kartoistanne missä päin ollaan liikuttu) käymään. Eihän me muuten, mutta saatiin kyyti joltain paikalliselta Rikulta (Ricardo 2.). Noh, seurue nappas meijät kyytiin Estorilin asemalta ja niin lähdettiin. Beachillä ehdittiin paahtaa tänään vain 1,5h. Toivottavasti huomennakin paistaa! Nojoo, mutta back to business. Meillä ei ollu siis hajuakaan minne oltiin menossa, missä tää paikka ois, kauan sinne kestää tai ylipäätään mistään mitään, ingen åning. Kun ohitettiin Cais do Sodre (Lissabon) ja kurvattiin sillalle, joka menee niemen toiselle puolelle, tiputtiin kartalta totaalisesti. Saatiin kunnon sightseeing jos ei muuta. Tosin siinä vauhdissa ehtiny paljoo maisemia ihastella. Ois voinu kuvitella, että kaverilla on kyydissä joku synnyttävä äiti..sitä vauhtia se pisti kärrynsä menemään (80km/h rajotus, auton mittarin lukemat 150km/h). Melko hurjaa kyytiä. Loppupeleissä (ehkä noin 45 min ajelun jälkeen) löydettiin ittemme jostain melkosen siististä paikasta minne ei varmasti oltas eksytty ilman paikallisen apua.
Kaikilla alko olla jo melkosen kova nälkä (jopa meillä), joten pätettiin heti alkajaisiks mennä syömään. Koska tää oli kalastajakylä, ois ”hugest mistake ever”(Rikun mukaan) syödä muuta lihaa ku kalaa. Noh, oltiinhan vannotettu et me ei täällä kalaan kosketa. Seki meni sitte siinä. Kai se on uhrauduttava. Huomenna luultavasti viimeistään taas paska lentää joka reiästä. Mentiin sitte ravintolaan sisään, missä oli vaan paikallisia ihmisiä eikä muutenkaan ollut kovin kummosen näkönen mesta. Riku kerto, että mitä huonomman näkönen ravintola on sitä parempaa on sapuska..ja pitää aina valita ravintola, missä on vaan paikallisia..(jepep, just niinku ollaan tähänki mennessä tehty!). Ensimmäiseks meijät ohjattiin sellasen pakastealtaan eteen, ahaa mitäs tää nyt meinaa? No oishan se nyt pitäny heti hiffata, että valitaan kalat jotka halutaan syödä! Voi jessus sentään. Siinä oli kalaa tiskissä jos jonkinsorttista. Pyöriteltiin vaan silmiä ja päädyttiin kaikki suosiolla vaan johonki Rikun suosittelemaan, missä ei oo kuulemma ollenkaan ruotoja. Ei tiietä mitä se oli ja tuskin halutaan ees tietää. ”Never ask what you are going to eat” Näillä mennään. Yllätykseksemme kala oli jopa syötävää, lähestulkoon hyvää! Viikon suola-annos tuli kyllä hyvinkin täyteen oli se turska(tai ankerias tai whatever merenherkku) sen verran suolasta, varmaan nostettu suoraan merestä. Mut saatiin ekaa kertaa oikeeta normi perunaa täällä ollessamme. Aika jees. Riku teki meille myös oikeenlaiset salaatit portugalilaisittain. Se tunki niihin oliviöljyy, viinietikkaa ja suolaa. Jenni kieltäyty suolasta, mutta muuten aika toimiva setti. Kaiken kaikkiaan jäi kala-aterista ihan hyvä maku suuhun vaikka ei mitään kovia kalanystäviä ollakaan.
Ruoan jälkeen Jenni oli kovasti hyppäämässä rattiin, koska Riku oli naukkaillut viiniä hippasen verran enemmän kuin neitokaiset. Ajatus ei saanut kannatusta (paitsi Rikun suunnalta). Muut olisivat jatkaneet matkaa jalan. Kova luotto. Ajettiin (Riku ajo) jonnekki vähän korkeemmalle vuorelle ja napattiin kuva jos toinenki mielettömistä maisemista (lue: toisistamme). Maisemaotosten jälkeen päätimme mennä vielä paikallisen rannan tuntumaan kahville. Kahvin lomassa opetimme muutamia sanoja suomea (kirosanoja) Rikulle, mielettömän kuullosta molotusta.
Kello näytti jo aika paljon. Aika lentäny taas kun siivillä. Oli siis aika palata kohti Alcoitaon ja Alcabidechen kauniita maisemia. Automatkalla Sundvall ois voinu pitää turpansa kiinni, mutta yllättäen se oli taas helpommin sanottu kuin tehty. Koko päivän oli taas lentäny niin huono läppä että (mutta sentään englanniks!). Onneks Mäksy paikkaili tilannetta puhumalla fiksuja jalkapallosta. Tuli ilmi ettei Portugalissa ole naisten fudisjoukkueita ja tuli myös selväksi, että Mäksyn on liityttävä miesten fudisjengiin mitä pikimmiten. Mentyämme Sporttingin stadikan ohi sano Riku olevansa vannottu Sportting fani. Noh, lieneekö yllätys että nää vannoutuneet Benfica fanit (tosiaan, melkeen viikko ”fanitettu” Benficaa) alko huutelemaan takapenkiltä heti Benfican nimeen. ”We are true Benfica fans”. Ei ois ehkä kannattanu. Auto meinas pysähtyy ja muijat lentää hyvinkin nopeesti autosta ulos. Riku kerto kyllä pari aika rankkaa faktaa miks meijänki pitää alkaa harkita tota suosikkiseuran vaihtoa ihan tosissaan! Mäksyn tuleva personal trainer (Christian Ronaldo) on Sporttingin kasvatteja ja pari muutakin kovaa paikallista jalkapalloveijaria on lähtöisin Sporttingista. Veti muijat hetkeks hiljaseks, mutta tosiaan vaan hetkeks. Päivän aikana oli kuitenki ehditty haukkua Rikun suomen tietämys, lempi urheilulajit (osa niistä), lempi fudisjoukkue, auton radiosoitin.. Kehuttu omaa älykkyyttä, omia futistaitoja, omia ajotaitoja, omia viinapäitä, omaa auton radiosoitinta, omia portugalinkielen taitoja (esiteltiin niitä myös aika kattavasti ajomatkan aikana, ihan kaikkea ei Riku olevinaan tajunnu..), omaa varakkuutta (siis MITÄ?!).. Tosin kyllä se Riku oikeesti sano esim. että meillä on suomalaisiks tosi hyvä rusketus jo (jes!), Jenni vois olla paikallinen jos sillä ois ruskeet tai vihreet silmät (niinno onko se nyt sitte hyvä vai huono juttu :D) ja paras läppä oli ehottomasti se et Jenni englannin aksentti on ku jenkeillä (jep, tais Sundis olla edelleen alkoholin vaikutuksen alaisena). Loppumatkasta kun Riku kyllästy Sundvallin huuteluihin musiikkivalinnoista niinpä sai Jenni soittimen kaukosäätimen omaan käyttöönsä, oikein hyvää musiikkia radio huudattikin sitten loppumatkan. Hyvä reissu, ja mahtavaa päänaukomista!
Kotona oltiin noin 20:30. Pitkä päivä taas takana, mutta oli kyllä kivaa. Toivottavasti huomenna pääsis grillaamaan oikeen urakalla. Saatiin Riku2:lta vihjeeks ostaa jotain Babyoilii ni saatas kuulemma kunnon väri ja auringon alla iho tirisis oikeesti ku grillissä. Pistetään harkintaan! Jenni tarkasti kotona koneelta kanarian kuvista luomen tilanteen, on se siinä ennenkin ollu. Jotenki se vaan pomppas tänään isompana silmille kuin aikasemmin. Ei siis hätää. Siirretään ihosyöpä tuonnemmas.
Ainiin muuten, huomenna olis kuulemma se Sintran matka mikä peruttiin edellisviikonloppuna kovan sateen vuoksi. Meitä vaan ei oo kutsuttu tälläKÄÄN kertaa mukaan, mistähän vois johtua?
Ps. Miguel, why everyone hates us?! We have no idea! yhyyyy. :,(
Kotona oltiin noin 20:30. Pitkä päivä taas takana, mutta oli kyllä kivaa. Toivottavasti huomenna pääsis grillaamaan oikeen urakalla. Saatiin Riku2:lta vihjeeks ostaa jotain Babyoilii ni saatas kuulemma kunnon väri ja auringon alla iho tirisis oikeesti ku grillissä. Pistetään harkintaan! Jenni tarkasti kotona koneelta kanarian kuvista luomen tilanteen, on se siinä ennenkin ollu. Jotenki se vaan pomppas tänään isompana silmille kuin aikasemmin. Ei siis hätää. Siirretään ihosyöpä tuonnemmas.
Ainiin muuten, huomenna olis kuulemma se Sintran matka mikä peruttiin edellisviikonloppuna kovan sateen vuoksi. Meitä vaan ei oo kutsuttu tälläKÄÄN kertaa mukaan, mistähän vois johtua?
Ps. Miguel, why everyone hates us?! We have no idea! yhyyyy. :,(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti