Viimenen aikanen herätys täl viikol, jihuu! Aika vaikeelta ylösnouseminen kuitenkin tuntui, vaikka nukuttiin yli 8 tuntia. Saletisti nukutaa viel joku aamu pommii. Aika kiire joka aamu, muutama minuutti aikaa poistua talosta ja vetää siinä pikaset aamupalat. Ehittii silti bussiin ja junaan ajoissa. Ei siis yhtään myöhästymistä ensimmäisellä harjoitteluviikolla. Hyvä tytöt!
Aamulla mentiin heti ekana (9.15) seuraamaamaan ryhmää, jossa ikääntyneet treenaavat tasapainoa, asennon- ja ryhdinhallintaa sekä tekevät joitakin lihasvoimaa harjoittavia liikkeitä. No mehän jouduttiin sitte ryhmään mukaan. Oli hieman tuskallista nostella käsiä ylös, kun työhousut koko karmeudessaan tulivat esille! Siinä asussa ei muutenkaan ollut kaikkein mukavinta jumppailla, houst kiristi ja paita hulmusi ja ahdisti. Vanhuksille varmasti todella hyvä ja tarpeellinen ryhmä. Kyllä meillekin jotkut liikkeet tuotti hieman hankaluuksia, mutta siinä vaan hymyiltiin ja esitettiin että olis ollu iisi juttu.
Ryhmän jälkeen ei millään löydetty niitä fysioteraputteja, joiden kanssa meidän piti osastolle mennä, joten haettiin automaatista kahvit ja hilpastii kahvihuoneeseen. Sinne muutkin fisioterapeutat vähitellen valuivat ja niinpä vietimme siinä välissä puolen tunnin kahvitauon. Että niin rankkaa. Fisioterapautajien kanssa jutustellessamme tuli puheeksi Lissabonin yöelämä. Siinä meiltä kovasti kyselivät, että mitä pidetään ja missä ollaan käyty jne. Oli vissiin aikamoinen pommi niille ku sanottiin etttei tosiaan olla kertaakaan käyty rilluttelemassa Portugalissa ollessamme. Ei siinä kauaa menny kun mammat kaivo paperia ja kynää esiin. Kirjotti niin maan perusteelliset ohjeet meille miten päästään Lissabonin bilemekkaan Bairro Altoon. Ei kai siinä muu auta kun ohjeiden mukaan toimia ja lauantaina lähteä katsastamaan täkäläistä menoa. Ainiin, täällä on kuulemma kanssa Lux-yökerho (harmi vaan ei Sedun ;D). Se on kuulemma ihan in mesta ja ilm. vähän isommanluokan discotekki myös. Pistetään korvan taakse! Hyviä ohjeita!! Kahvin jälkeen sitte siirryttii osastolle. Muutamaa mammaa kävelytettiin ja väänneltiin noin tunnin ajan ja sitten olikin jo lounasaika.
Ajattelimme ruokailun ajaksi etsiytyä jonnekin lämpimään paikkaan jonne tuuli ei iskisi. Askel kuitenkin painoi taas rannan suuntaan. Istuimme jonkin terassin laidalle (joka ei vielä ole avannut oviaan) ja nautimme aurinkoisessa, mutta hieman tuulisessa ilmastossa maittavan omatekoisen salaatin! Aterioinnin jälkeen tajuttiin siirtyä seinän viereen, johon ei niin paljon tuullut ja aurinko paistoi suoraan. Riisuimme hyvinkin nopesti hupparit pois ja lepäiltiin siinä loppu lounastauko. Ihanaa elämää!
Aamulla mentiin heti ekana (9.15) seuraamaamaan ryhmää, jossa ikääntyneet treenaavat tasapainoa, asennon- ja ryhdinhallintaa sekä tekevät joitakin lihasvoimaa harjoittavia liikkeitä. No mehän jouduttiin sitte ryhmään mukaan. Oli hieman tuskallista nostella käsiä ylös, kun työhousut koko karmeudessaan tulivat esille! Siinä asussa ei muutenkaan ollut kaikkein mukavinta jumppailla, houst kiristi ja paita hulmusi ja ahdisti. Vanhuksille varmasti todella hyvä ja tarpeellinen ryhmä. Kyllä meillekin jotkut liikkeet tuotti hieman hankaluuksia, mutta siinä vaan hymyiltiin ja esitettiin että olis ollu iisi juttu.
Ryhmän jälkeen ei millään löydetty niitä fysioteraputteja, joiden kanssa meidän piti osastolle mennä, joten haettiin automaatista kahvit ja hilpastii kahvihuoneeseen. Sinne muutkin fisioterapeutat vähitellen valuivat ja niinpä vietimme siinä välissä puolen tunnin kahvitauon. Että niin rankkaa. Fisioterapautajien kanssa jutustellessamme tuli puheeksi Lissabonin yöelämä. Siinä meiltä kovasti kyselivät, että mitä pidetään ja missä ollaan käyty jne. Oli vissiin aikamoinen pommi niille ku sanottiin etttei tosiaan olla kertaakaan käyty rilluttelemassa Portugalissa ollessamme. Ei siinä kauaa menny kun mammat kaivo paperia ja kynää esiin. Kirjotti niin maan perusteelliset ohjeet meille miten päästään Lissabonin bilemekkaan Bairro Altoon. Ei kai siinä muu auta kun ohjeiden mukaan toimia ja lauantaina lähteä katsastamaan täkäläistä menoa. Ainiin, täällä on kuulemma kanssa Lux-yökerho (harmi vaan ei Sedun ;D). Se on kuulemma ihan in mesta ja ilm. vähän isommanluokan discotekki myös. Pistetään korvan taakse! Hyviä ohjeita!! Kahvin jälkeen sitte siirryttii osastolle. Muutamaa mammaa kävelytettiin ja väänneltiin noin tunnin ajan ja sitten olikin jo lounasaika.
Ajattelimme ruokailun ajaksi etsiytyä jonnekin lämpimään paikkaan jonne tuuli ei iskisi. Askel kuitenkin painoi taas rannan suuntaan. Istuimme jonkin terassin laidalle (joka ei vielä ole avannut oviaan) ja nautimme aurinkoisessa, mutta hieman tuulisessa ilmastossa maittavan omatekoisen salaatin! Aterioinnin jälkeen tajuttiin siirtyä seinän viereen, johon ei niin paljon tuullut ja aurinko paistoi suoraan. Riisuimme hyvinkin nopesti hupparit pois ja lepäiltiin siinä loppu lounastauko. Ihanaa elämää!
Iltapäivällä käytiin vatvomassa yhtä dementia-asiakasta (sitä jota kukaan muu ei halua hoitaa). Aika samanlaista väkisin vääntämistä kuin muidenkin asiakkaiden kohdalla, tämä tapaus vaan huutaa kurkkusuorana koko ajan (siis kuulemma ihan yötä päivää eli ei johtunut meistä). Oltiin hänen luonaan n. 20 minuuttia. Yleensä fisioterapeutat ovat osastolla asiakkaiden kanssa n.5 minuuttia per asiakas. Asiakkaan jälkeen boss-fisioterapeuta antoi meille ensi viikon ohjelman, aika samalta näyttää, kuin tämä ensimmäinenkin viikko. Sen jälkeen kiersimme kaikki mahdolliset ”kuntoutus”-huoneet läpi, josko löytäisimme yhtään asiakastilannetta, jota voisimme seurata. Ei löytynyt, harmi. Käytiin bossilta kysymässä saisimmeko ottaa valokuvia. Kävihän se, joten otimme tiloista ja välineistä muutamia kuvia, jotta saisimme teille tätä paikkaa hieman havainnollistettua. Ja niin kuin olette parin edellisen päivän kohdalla nähneet, loistavia otoksia!! :D Sen jälken poistuimme työpaikalta, n.15.20.
Opettajille lähetetty "asiallinen kuva":
Kirsukalle ja Hukkikselle tiedoksi: Pyhitimme pullapäivän! Ostettiin harjoittelupaikan vieressä olevasta pikkuputiikista sen päivästä kermaunelmaa, että moro. Oli hyvää. (Ja Hukkis: Myös halpaa!) Junalla Cascaisiin ja sieltä bussilla koululle. Ensimmäinen puoli tuntia oltiin tehokkaita ja tykitettiin viestejä kohti Lahden ammattikorkeakoulua, Lähetettiin mm. tenttejä ja infoa harjoittelusta sun muuta turhan asiallista. Loput 3,5 tuntia vietettiinkin sitten taas ihan muissa hommissa. Pyörittiin Internetin ihmeellisessä maailmassa (lue: facebook ja galleria) ja toivoimme, että joku ystävistä tai tuttavista sattuisi olemaan samaan aikaan koneella. Aika hiljasta oli. Päivän huipennus oli, että päästiin meseen!! Kiitos Iitalle, että auttoi kiertämään koulun tietoturvan ja päästiin kirjautumaan meseen. Perjantai-ilta ei ehkä ollut paras ajankohta siihen hommaan, mutta muutama kaveri saatiin silti kiinni. Ihan kiva kuulla välillä kuulumisia Suomestakin. Tosin yksi viesti olis saanu olla tulematta. Niinku on ollu tapana, Mäksyn puhelimee tärähti taas pommi, tällä kertaa todella huono läppä (paitsi että valitettavasti ei ollu läppä). ”säästele rahankulutusta, sait Kelalta 1000 euroa takaisin maksettavaksi vuodelta 2006!” Oli tääki päivä sitte pilalla. Että ei ihan pikkuveloilla tältä reissulta palattukaan!! (Jos on varaa palata, Kelan takia jäädää tänne!!). Ihan paskaa.
Palattiin kotiin siinä ysin pintaan. Ja arvatkaa: kämppiksellä oli jotku bileitten tapaset meneillään. Sen päivänen melu raiku ympäri kämppää. Järkyttävää kälätystä saa muutama martta aikaseks (ei oikeesti tiietä monta niitä oli, mut oikeesti ne pitää kovempa meluu ku me). Ne oli ilmeisesti vallottanu keittiön tai ainakin siltä se kilinä ja kolina kuulosti. Ei uskallettu sitte poistua huoneestamme ennenku tää rykmentti poistui talosta. Ryhmä läks vissiin siinä 22 maissa kokonaisuudessaan pois tästä huushollista. Hyvät bileet! Kaiken kukkuraks ku keittiöön uskaltauduttiin ni huuomioitiin heti, että tää meijän kotihiirikämppis on vissiin pistäny vieraansakki siivoo jätöksensä, koska keittiö oli lattoita myöten jynssätty puhtaaks. Joo-o, ei haluta littyä kyllä sen bileisiin vapaaehtosesti.
Tehtiin iltapalaks vaan yhet tonnikalaleivät (kylläki sellasella pirun hyvällä sulatejuustolla varustettuina) je hedelmiä, koska ollan tultu nyt siihen tulokseen, että on säästettävä rahan suhteen, ruoankäytön suhteen, urheiltava enemmän, nukuttava enemmän and so on and so on.. Päätettiin illalla että huomenna on punttipäivä, tuli räkää nenästä kuinka paljon tahansa!
PS. Miguel, are u home tomorrow? We are coming to your house to taste some wine!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti