Herätyskello soi tuttuun tapaan klo:7.10. Ei noustu. Torkkuja tuli jälleen kerran muutama ja lopulta kampesimme ylös siinä 7.30 tienoilla. Oltiin jotenki tosi tehokkaita tänä aamuna, koska aamupalalle kävimme jo klo:7.54 (bussihan lähtee 8:10). Leivät ja jogurtit naamaan ja menoks. Talsittiin ihan rauhallisesti, kun oltiin siinä oletuksessa, että meillä tosiaan on aikaa reippaasti muutama minuutti ennen bussin tuloon. Kotitieltämme käännyttyämme isommalle tielle huomattiin, että ei ole. Bussimme kurvaili jo edelliseltä pysäkiltä kohti meidän pysäkkiä ja niin mentiin. Tuli hyvä aamuspurtti riipastua rinkat selässä. Juostiin oikeesti lähestulkoon maksimivauhtia sellaset 200m. Ainaki herättiin, tuli lämmin ja ehittiin vielä bussiinki! Huomenna vois koittaa lähtee vaikka ees 2 min aikasemmin matkaan..
Muuten onnistuttiin julkisen liikenteen kanssa ihan mainiosti. Päästiin siis ajoissa harjoittelupaikkaan ja silleen. Aamulla meillä oli luvassa taas hengitysharjoituksiin erikoistunut ryhmä. Samaisen ryhmän olimme nähneet jo edellisellä viikolla. Ei pysty muistaa mainittiinko sillon mitään ryhmästä, mutta siis kroonisia hengitys-sairauksia sairastavia asiakkaita tää ryhmä sisältää. Ja harjoitteet suoritettiin ”plinteillä” maaten, nostellen raajaa raajan perään ja tietty kiinnittäen huomiota hengitykseen erityisesti koko ajan. Jaksa tarkempaa selontekoa tehä. Jos tahotte tietoa enemmän, kysykää rohkeesti. Voidaan pistää oppimispäiväkirjaaki tulee sähköpostin välityksellä. Aamupäivällä käytiin myös tän miellyttävän vanhan rouvan tykö (lue:päästään sekaisin oleva huutava mamma). Vatkattiin sitä siinä joku 10 min ku saatiin käsky, ettei enempää saada aikaa siihen käyttää :D Ei se kuulemma muutu siitä mikskään (ja tää ei oo sitte edes meijän mielipide vaan osaston fysioterapeutin!!). Käytiin vielä ennen safkista kakkos kerroksen aulassa kattoo yks ryhmätuokio, missä mammat oli ilosesti asetettu piiriin pyörätuoliensa kanssa. Osa nukku, osa tarkkaili ympäristössä tapahtuvia liikkeitä hyvinkin tarkasti. Tässä ryhmässä porukka oli niin huono kuntosia, että jumppa oli tosi simppeliä tuolijumppaa, mekin pysyttiin jopa mukana :D. Lopuks saatiin porukkaa vähän innostumaan (lue:heräilemään), kun otettiin käyttöön harjoitteisiin se sama sirkusteltan värinen riepu, mitä Heidi ja kumppanit käytti sillon Kärpäsen koululla sirkusteemassaan. Ihan onnistunu valinta, näytti että mammat tykkäs.
Sitten oliki jo taas ruoka-aika. Meillä oli taas hienosti tehdyt eväät (kanasalaattia) purkeissa ja päätimme suunnata yllättäen kohti rantaa. Koska ilma oli tänään melko viileä ja pilvinen, niin päätettiin jäädä rannan tuntumassa olevaan puistoon syömään. Eväät popsittuamme oli sen verran vilu ja aikaa silti reippaasti yli tunti ennen ohjelman jatkumiseen, niin päätimme tehdä niinkin mullistavan siirron, että menimme Mäkkäriin istuskelemaan ja tekemään KOULUjuttuja. Koska ei kehattu vaan painella sisään ni piti myös tilata jotain. Mäksy tilas ensin ihan vaan fruit & Jogurt ja pari hassua nugettia (ollaanhan dieetillä). Alettiin kattoo että mitä toi muija tekee, ku se latas kaikki ostokset kahteen kertaan, vaikka mitään ei oltu sanottu useemman kappaleen tilaamisesta. Todella outoja käytäntöjä Mäksterissä! Otettiin kuitenki ostokset kitisemättä ja paineltiin yläkertaan nauttimaan Mäkkärin antimista. Jossakin vaiheessa Mäksy alko puuskuttaa, ettei kestä ku jengi töllää. Eikä siinä montaa sekunninmurto-osaa menny kun viereisestä pöydästä yks jannu ampas siihen meijä viereen ja heitti sellasen iskurepliikin että: ”Do you speak english?” ”What time is it?” ..voi jumalauta. Noh, vastattiin kuitenkiihan ystävällisesti. Tää jannu ampas saman tien kavereittensa luo ja sano portugaliks, että ne on englantilaisia :D (sen verran osataan jo paikallista kieltä, että tollaset helpot lauserakenteet pystyy ymmärtämään). Mut kelatkaa sitä, me ollan englantilaisia ja voi hyväntähän millä kielitaidolla?!
Poistuttiin hyvinki nopeesti rakennuksesta. Alko ahistaa. Ei monen mutkan päähän tarvinnu mennä ku yks pakettiautonkuski oli lähellä ajaa ojaan ku ei voinu kattoo vaan suoraa tielle. Näillä miehillä on tänää joku todella iso ongelma! Ei tartte kyylätä! Noh, se siitä ja back to work. Iltapäivällä seurailtiin muutamaa asiakasta. Toinen oli ihan mielenkiintonen: Mies, jolla oli halvaantunu toinenpuoli naamasta ja sen kasvojen likahsia koitettiin aktivoida. Lähinnä erilaisin ilmein ja erilaisin ääntein tehtäviä harjotuksia se fysioterapeutti teetti peilin ääressä. Käytti se myös jääpalaa stimuloimaan niitä lihaksia, mutta pääasiassa aktiivisesti asiakas koitti ite sada sitä turpaansa liikkeelle. Välillä paremmalla menestyksellä, välillä hieman huonommalla. Edistystä oli kuulemma tapahtunu, jes hyvä homma. Tää toinen kaveri oliki sitte joku pedofiilipappa, joka kuulemma on aika naisiin menevä kaveri. Nomutta sehän sopii tälle päivälle. Asiakas käyttäyty meijän yllätykseks erittäin asiallisesti, ei kyllä kovin lähelle itteämme laitettu tyrkylle, mutta kuitenki. Sille tehtiin vaa passiivisia liikelaajuusharjotuksia. Ei jaksa tarkemmin selostaa. Tän asiakkaan jälkeen kello oliki jo reilusti yli kolme ja aika lähteä kotiin. Jes, taas yks päivä pulkassa!
Tarkotuksena oli mennä mahdollisimman nopeasti kotiin ja aloittaa viimeviikon siivousvuoron suorittaminen. Ei olla ehitty aikasemmin, ollaan niin kiireisiä. Matka suju hienosti, bussikin oli valmiina pysäkillä odottamassa juuri meitä. Siinä kun rauhallista bussimatkaa vietettiin kuunnellen MP3-soittimista musiikkia, niin yhellä pysäkillä meinattiin saada sydäri. Joku yöntimo tuli hakkaamaan sitä bussinlasia meijän kohalta. Ku säpsähdettiin ja mulkastiin siihen suuntaan vihasesti ni kaveri koitti alottaa sellasta silmäpeliä jotta! Ei vastattu. Tänä päivänä noil miehil kyl viiras jotenki ennätyspahasti päässä, tai sitte oltiin vaan ennätyskauheen näkösiä (on tullu todettuu, et mitä kauheemman näkösii ollaa, sitä enemmän tulee tööttäilyjä sun muita huuteluja perää).
Päästiin kuitenki lopulta kotiin. Massiivinen siivoussessio oli alotettava heti, koska oli paljon muutakin suunnitelmia vielä päivälle. Edellisen viikon siivousvuorothan jakautuivat seuraavasti: Mäksy bathroom, Sundis hall. Imuria ja luuttua vaan kaapista ulos. Ei olla varmaan koskaan jynssätty niin tarkkaa ja perusteellisesti mitään kämppää. Ensin imurointi, sitte luuttuuminen, kaikkien tasojen pyyhkiminen ja viel se vessan jynssääminen. Päätettiin samalla hoitaa alta pois tää omanki huoneen siistiminen, ku saattanu päästä vähän heikkoon kuntoon, samallahan se meni. Voidaan kyllä sanoo, että tuoksu puhtaalta ja näytti kans! Onneks Paula (kämppis) pamahti just kotiin, ku oltiin lopettamassa tätä mieletöntä urakkaa. Sen oli siis pakko huomata tai ainaki haistaa, että on täällä siivottu.
Seuraava ohjelmanumero oli Cascais Shoppingiin lähtö. Tarkoituksena oli ostaa lisää puuttuvia salaattitarvikkeita ja ne uimalakit! Mentiin sitte ensin urkeilukauppaan (Sport Zone, todella paha paikka), josta ostettiin tosiaan halvat uimalakit Mäksyllä 14,60e, Sundiksella 50,30e. Voidaan kertoo, et jotain muutaki saatto tarttua mukaan, lakithan makso n. 2e/kpl. Kassalla Mäksyllä kävi kerranki mieletön munkki. Syliinhän oli kertyny uimalakin lisäks urheilutoppi ja niken huppari. Tää kassamamma siinä sääti samalla vaikka mitä ja kävi välillä rupattelemassa kollegansaki kanssa kesken myyntitoimituksen. Tosiaan kuinka moni on ostanu Niken hupparin 4,90e? Mäksy on! Ei tiietä millä koodilla se muija sen 65e:n hupparin Mäksylle myi mutta ei se vitosta enempää maksanut. Poistuttiin liikkeestä hyvin vähin äänin ja melko nopeasti.
Koska rahaa oli taas menny (toisella vähemmän toisella vähän enemmän), päätettiin suosiolla jättää muut liikkeet rauhaan ja siirtyä Continenteen (ruokakauppa). Kauppalista oltiin kyllä harjottelun ruokkiksella väännetty, mutta ei nyt sattunu tulee mukaan. Alettiin siinä muistelee, mitä listaan kuului: Vettä, maitoa, paprikaa, kurkkua, tomaattia, mandariineja, fitnessmuroja, kahvikupit, ompelutarvikkeet… Muistettiin ostaa kaikki! Tosiaan kahvikupit oli tarpeellinen ostos, koska täällä nää ”kupit” on joko sellasii shottikuppei?! tai sitte mielettömii ämpäreitä. Haluttiin normaalikokoset kupit. Piste. Ostettiin myös sen päivänen saumuri + muita ompelutarvikkeita, ettette ees usko! Tämä sen takia, ettei ompeluvälineitä ole (yllättäen) kummallakaan mukana ja työhousut alkavat hajoilla jalkaan (lue:saumat on ommeltu todella huonosti, jos ollenkaan). Halpa reissu, meni vaan 35e. Tällä viikolla ei käydä enää ennen lauantaita ruokakaupassa,
se on varmaa jos joku! ( <-- "saumuri")
Tultiin sitte 10 litran vesimassan ja muiden painavien mehu- ja maitotölkkien kanssa himaan. Mentyämme keittiöön Paula oli siellä ohjekirja kädessään tekemässä jotain.. Tietokone huus pöydällä jotain todella kamalan kuullosta musiikkia ja mamma hyräili ite mukana. Ei kyselty sen enempää mitä se on tekemässä. Otettiin vähän välipalaa ja poistuttiin kuntosalille.
Yllättäen kello oli jo niin paljon, ettei meillä ollu aikaa tehdä kun reilu tunnin reeni. Sali menee kiinni arkisin nimittäin JO klo: 21:30. Saatiin kuitenki tärkeimmät lihasryhmät (vatsalihakset, kyljet, pakarat..) rääkättyä ja kotiin lämpöiseen suihkuun. Jennin tullessa suihkusta Paula huikkasi keittiöstä, että oli tehnyt jogurttikakun. Sitä se siis väänsi aiemmin niin tohkeissaan. Se anto meille oikeen luvan maistaa sitä. Sano kyllä, ettei se tiiä onko se hyvää tai että tykätäänkö me siitä. Varmaan oli leiponu sen kunniaks et oltiin ensimmäistä kertaa siivottu, ainaki niin ystävälliseltä se tänään vaikuti eikä yhtäkään komentoa tai pyyntöä tullu tähän suuntaan. Vedettiin sitte iltapalaks jo tutuksi tullutta fitnessmuroasettiä ja jotain leipää, niin ja maistettiin ohuet siivut tätä kakkua (se oli siis niinku kuivakakkua). Ihan hyvää se oli, jos ei oteta huomioon palanutta pohjaa. Hyvällä fiiliksellä käytiin iltapalan jälkeen nukkumaan tosin liian myöhään, koska herätyskelloa asentaessa kännykkä sanoi nukkumisaikaa olevan 6h 40min. Siis aivan liian vähän. Huomisesta herätyksestä tulee jälleen kerran hyvinkin tuskanen…
Ps. Miguel, are we going to meet you next Saturday?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti